SDP:n Skinnari ja Kaarisalo: Suurten järvien matala vedenpinta selvitettävä – kirjallinen kysymys hallitukselle
Kansanedustaja Ville Skinnari ja Riitta Kaarisalo (sd.) ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomen suurten järvien, erityisesti Päijänteen, Saimaan ja Pielisen, poikkeuksellisen matalista vedenkorkeuksista. Skinnari korostaa, että ilmiö näkyy konkreettisesti ihmisten arjessa erityisesti järvialueilla.
“Päijänteellä ja Ruotsalaisella tämä näkyy nyt suoraan: veneily vaikeutuu, laiturit jäävät kuiville ja mökkirannoilla tilanne on poikkeuksellinen. Kyse on ihmisten arjesta ja alueiden elinvoimasta. Samalla kyse on luonnon monimuotoisuudesta ja kalakannoista – vesiluonto joutuu sopeutumaan poikkeuksellisiin vedenkorkeuksiin”, Skinnari sanoo.
Julkisessa keskustelussa vedenpinnan laskua on selitetty ilmastonmuutoksella, vähäisillä sateilla ja heikentyneillä kevättulvilla. Skinnarin mukaan tämä on keskeinen osa kokonaisuutta, mutta ei välttämättä koko selitys.
“Ilmasto vaikuttaa selvästi vesitalouteen. Samalla on kuitenkin tarkasteltava, miten vesistöjen säännöstely ja muuttunut energiajärjestelmä vaikuttavat tilanteeseen. Tarvitsemme kokonaiskuvan.”
Suomessa vesivoima toimii keskeisenä säätövoimana erityisesti tuulivoiman rinnalla. Kaarisalo korostaa, ettei kyse ole vastakkainasettelusta, vaan eri tavoitteiden yhteensovittamisesta.
“Kyse ei ole siitä, että osoitetaan yksittäistä syyllistä. Kysymys on siitä, toimivatko nykyiset säännöt tilanteessa, jossa vettä on pitkäkestoisesti vähemmän, Kaarisalo toteaa.
Skinnarin mukaan matalat vedenkorkeudet vaikuttavat laajasti alueiden talouteen ja ympäristöön.
“Vaikutukset näkyvät matkailussa, mökkeilyssä ja veneilyssä. Lisäksi kyse on luonnon monimuotoisuudesta ja kalakannoista. Tämä on kokonaisuus, johon on saatava selkeämpi tilannekuva.”
Kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta pyydetään arviota vedenpinnan laskun syistä sekä siitä, ovatko nykyiset säännöstelykäytännöt riittävän joustavia muuttuvassa ilmastossa.
